keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Mandoliinin valinta ja osto

Seuraava vaihe harrastuksen aloittamiseksi oli tietenkin käytännön tiedon keruu. Mistä mandoliineja saa, paljonko ne maksaa ja kuinka se rahoitetaan?

Valitettavan tapaturman takia lähdin kotipaikkakunnalleni, Rovaniemelle, missä onneksi on paljon tuttuja muusikkoja. Aloitin kyselemällä heiltä, mitä nettikauppoja he käyttävät ja ovatko koskaan soittaneet mandoliinia. Ensimmäiseen vastattiin poikkeuksetta www.thomann.de ja toiseen että ei. No siinä olin sitten nettisivu nenäni edessä ja huikea määrä mandoliineja, hintahaitarilla 60-5000 euroa.

Onneksi tiesin että yläasteopettajani oli pitkän linjan mandoliinimies ja vieläpä juuri folk-tyylisen musiikin, jota itsekin aioin soittamaan. Soitin koululle ja suureksi onnekseni heti seuraavalla välitunnilla sain miehen kiinni. Häneltä sain enemmän kuin rahanarvoisia neuvoja itseopiskeluun.

Kaikista halvin mandoliini Epiphonelta, MM-20, joka maksoi thomannilla vaivaiset 129 euroa oli opettajani luotettu soitin ja hänen kokemuksensa mukaan yksi parhaista, tyyliin sopivista, mitä oli soittanut. Lisäksi hän osasi kertoa että Seppo Sillanpään -90 julkaistu mandoliiniopas olisi hyvä paikka aloittaa, jos folk-musiikkia pyrin soittamaan.

Soiteltuani musiikkikaupat läpi Oulussa jouduin toteamaan että ulkomailta piti soitin tilata. Onneksi kirja sentään löytyi vielä Oulun Musiikki-Kullakselta ja hintakin oli noussut markka-ajoista vain vaivaisen neljäsosan - mikä ihmeen inflaatio?

Seppo Sillanpää: Mandoliiniopas 1990 (sis. 2 CD) 23,90
Epiphone MM-20 mandoliini (postikuluineen) 149,00

Halpa hinta musiikkiharrastuksesta, köyhällä ei ole varaa heittää rahaa kaivoon, joten jätin suosiolla muutaman kympin Stagg:it ja muut soittimet sikseen, vaikka ne saattavatkin olla aivan hyviä pelejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti